Kenen velvollisuus työkykyjohtaminen on?

Työkykyjohtaminen on yrityksen tuloksen perusta. Se ei ole ainoastaan HR-osastoa koskettava asia, vaan tärkeä osa koko yrityksen strategiaa. Mutta kenen velvollisuus työkykyjohtaminen on?

 

Työntekijä on ainutkertainen yksilö

Työkyvyn ylläpito ei ole ainoastaan työnantajan tai esinaisten ja -miesten vastuu. Työkyvyn, eli henkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpidon, vastuu on ensisijaisesti yksilöllä itsellään. Yritysten vastuu on sen sijaan tukea työkykyä parhaalla mahdollisilla keinoilla, jotta henkilöstö voisi hyvin.

Voiko työkykyä ylipäätään johtaa? Kyllä ja ei. Hyvä työnantaja tunnistaa työn kuormittavuustekijät, ymmärtää työn haasteet ja riskit. Ymmärtää ennaltaehkäistä, kuunnella, tukea ja toimia.

Kuten kaikki ihmisten johtaminen myös työkyvyn johtaminen koskee yksilöitä. Ainutkertaisia yksilöitä, ihmisiä. Ei työntekijöitä vaan ihmisiä. Tunteineen, ajatuksineen ja elämäntilanteineen. Näistä koostuu yksilön työkyvyn perusta.

 

Elämä on arvaamatonta

Työkykyjohtamista voidaan toki tarkastella näkökulmasta, jossa ihmiset on muutettu numeroiksi, riskeiksi ja tuottavuuden potentiaaleiksi. Silti on mahdotonta arvioida, mitä yksittäisen ihmisen elämä tuo hänelle vastaan.

Ei ole olemassa luotettavaa taulukkoa, johon ihmisen riskit voisi määritellä iän, koulutuksen, luonteen ja elämäntilanteen mukaan. Tuottavimmaksikin arviodulla yksilöllä voi elämässään tulla vastaan esimerkiksi työuupumus, läheisen kuolema, tapaturma tai avioero, jotka horjuttavat työkykyä.

Näitä muutoksia ihmisen elämässä työnantaja ei voi yksilötasolla ennustaa. On ainoastaan tuotettava hyvää ihmisten johtamista, tuettava, kuunneltava ja ennakoitava. Siinä vaiheessa, kun työntekijä on muutettu ainoastaan riskilaskelmaksi, on jotain pahasti pielessä.

Silloin ei ole osattu ennakoida, johtaa ja nähdä työkykyjohtamisen olennaista ydintä: kokonaista ihmistä. Riskilaskelmissa ei tunnusteta myöskään ihmisen ainutkertaista arvoa yksilönä ja osana työyhteisöä.

 

Hyvä työyhteisö kannattelee

Työkykyjohtamisessa on erilaisia tasoja. Työyhteisö on keskeisessä asemassa ongelmien ennaltaehkäisyssä ja työhyvinvoinnin vaalimisessa. Hyvä työyhteisö kykenee kannattelemaan ja tukemaan jäseniään, kun työkyky on vaarassa alentua.

Hyvässä työyhteisössä ihmiset luottavat toisiinsa ja he ovat valmiita tekemään asioita myös yhteisen hyvän eteen, silloinkin kun työkaverilla ei mene niin hyvin.

Työkykyjohtaminen palautuu aina ihmisiin. Se palautuu yksilöön ja työyhteisöön. Työnantajalla tai esimiehellä ei ole mahdollisuutta puuttua varsinaisesti työntekijöiden siviilielämään, mutta työpaikalla hyvällä ihmistenjohtamisella ja sudenkuoppien tunnistamisella voidaan luoda hyvän työkykyjohtamisen raamit.

Hyvinvoiva työntekijä usein myös ruokkii positiivista ilmapiiriä ja haluaa oman hyvinvointinsa lisäksi pitää huolta myös muiden hyvinvoinnista.

 

Vastuu on jokaisella

Työkykyjohtaminen on työyhteisössä jokaisen vastuulla. Sitä ei voi irrottaa yksilöistä, työyhteisöstä, johtamisesta, yrityksen strategiasta tai edes tuloslaskelmasta. Jokaisella on vastuu pitää yllä työkykyään. Työyhteisöllä on vastuu pitää huolta kannustavasta ja positiivisesta työilmapiiristä.

Johdon on pyrittävä rakentamaan hyvää ihmisten johtamista. Se on luotettavaa, johdonmukaista, kannustavaa ja tasapuolista ihmisten kohtaamista. Hyvä työkykyjohtaminen tunnistaa ja tunnustaa riskit, mutta ei tarkastele työkykyjohtamista vain riskien tulokulmasta.

Yrityskulttuuria on pyrittävä rakentamaan suuntaa, jossa työhyvinvointi on niin itsestäänselvyys, että sitä ei tarvitse erottaa omaksi osa-alueekseen.

Kirjoittaja

Suvi Tapio

palvelujohtaja, työhyvinvointi ja ammatillinen kuntoutus

Lue kirjoittajan muita tekstejä