Onnellisten työpaikka

Millainen on onnellisten ihmisten työpaikka? Millaisilla teoilla ja päätöksillä ollaan päädytty tilanteeseen, missä ihmiset kokevat olevansa onnellisia omassa työssään?

Tämä aihe on kiinnostanut itseäni jo pitkään, sekä puhtaan itsekkäistä syistä (haluan työn, jossa olen onnellinen) että myös omaan työhön liittyen ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn asiantuntijana.

Olen jo vuosien ajan seurannut mielenkiinnolla ”Suomen Paras Työpaikka” -listauksia, erityisesti sitä, mitä kyseisellä listalla olevat yritykset sanovat olevan tämän menestyksen taustalla.

Yhteisiä tekijöitä näillä yrityksillä on yllättävän vähän. Iso osa yrityksistä on jollakin tavalla tietotyössä toimivia. Valtaosa on asiantuntijatehtäviin keskittyviä, ja suurin osa toimii joko pääkaupunkiseudulla tai muissa Suomen kasvukeskuksissa. Mutta siihen yhdistävät tekijät monilta osin jäävät, muuten yritykset vaikuttavat hyvin erilaisilta työpaikoilta.

 

Mikä onnellisia yhdistää?

 

Mitä nämä yritykset sitten tekevät oikein? Käsitykseni mukaan onnellisten ihmisten työpaikalla tehdään ainakin muutama asia tavalla, joka poikkeaa suomalaisen työkulttuurin valtavirrasta.

Ne asiat ovat luottamus, joustavuus ja ketteryys. Kaikki parhaat työpaikat eivät tietenkään toimi täysin samoilla tavoilla, eikä kaikissa ole kaikkia näitä piirteitä, mutta ne ovat riittävän monessa, jotta yhdistäviä tekijöitä voidaan havaita.

 

Luota

 

Luottamus rakentuu näissä yrityksissä molemminpuolisen luottamuksen varaan.

Työntekijään ja tämän tapaan tehdä työtä luotetaan. Prosessit, rakenteet ja tilaratkaisut tukevat työtä, eivät rajoita sitä. Työssä tärkeintä on lopputulos, ei se, miten siihen päästään, missä se tehdään tai milloin se tehdään. Tällöin jokainen saa tehdä työtä omalla, itselle parhaiten sopivalla tavalla.

Luottamus toimii myös toisinpäin siten, että työntekijä voi luottaa työnantajaan. Työnantaja toimii avoimesti, reilusti ja kannustavasti, antaen tilaa ja vapautta, mutta myös tukea ja selkänojaa.

 

Jousta

 

Luottamukseen liittyy myös joustavuus. Kun työnantaja toimii joustavasti, mahdollistaen elämäntilanteisiin mukautuvan työskentelyn mm. työaikajoustoilla, joustavat myös työntekijätkin tarvittaessa. Kun kotona on tilanne päällä, ei sinne jääminen aiheuta huonoa omaatuntoa, ja kun töissä on puolestaan kiirettä, eivät pidemmät päivät haittaa, kun tietää että joustoa löytyy molemmin puolin.

Tämä toimii myös käänteisesti: Mitä tarkemmin työntekijöiden tulemista ja menemistä ja työajan käyttöä tarkkaillaan, sitä vähemmän työntekijät yleensä ovat valmiita joustamaan omista työajoista. Toiminta muuttuu kaavamaiseksi ja työympäristö siiloutuu.

Olen todistanut vierestä, kun erään yrityksen käytävällä työajanseurantakoneella iso joukko työntekijöitä odotti jonossa, että kello lyö tasan, että pääsevät leimaamaan itsensä ulos töistä. Tilanne oli aivan absurdi. Työpaikoissa, missä joustavuutta on, ei kyseisen kaltaisia tilanteita ole.

 

Ole ketterä

 

Ketteryys näkyy parhaissa työpaikoissa siinä, että toiminta ei elä kaavojen ja prosessien ympärillä. Ne voivat olla taustalla tukena, mutta mukautuvat tarpeiden mukaan.

Tällaisilla työpaikoilla tehdään täsmärekrytointeja, joissa CV:n sisältöä ja tutkintotodistuksia tärkeämpää on henkilön aito soveltuminen työhön, ja jo olemassa olevan henkilöstön osaamista osataan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Työryhmissä ollaan avoimia uusille innovaatioille, ja näitä ideoita uskalletaan lähteä viemään rohkeasti eteenpäin. Työnantaja myös kannustaa ideointiin ja asioiden ”pähkäilyyn”, ja se nähdään luonnollisena osana työnkuvaa ja myös työaikaa.

Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia, ja organisaatiot, jotka pystyvät mukautumaan tässä muutoksessa huomioiden oman henkilöstönsä hyvinvoinnin, ovat niitä, joissa henkilöstö voi myös hyvin.

 

Yhtä köyttä samaan suuntaan

 

Yhteenvetona voisi sanoa, että omien mietintöjeni perusteella parhaissa työpaikoissa yhtenevänä tekijänä on ennen kaikkea se, että kaikilla on yhteinen suunta. Sekä työnantaja että työntekijät luottavat toisiinsa, joustavat toisiinsa nähden ottaen kaikkien tarpeet huomioon ja mukautuvat muutokseen.

Tällöin syntyy ilmapiiri, missä kaikilla on hyvä olla, ja syntyy onnellisten ihmisten työpaikka. Se myös näkyy poikkeuksetta yrityksen tuloksessa positiivisesti.

 

Niin, ja se oma etsintäni, se on nyt ohi. Olen löytänyt ja päässyt onnellisten ihmisten työpaikkaan.

©Innoman/ Usva Torkki

Kirjoittaja

Tero Nevala

asiantuntija

Lue kirjoittajan muita tekstejä