Sivalluksia sivukuluista

Innoman HR piti aamukahvitilaisuuden, jonka aiheena oli työkyky ja sen johtaminen. Paikalla oli parisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta. Puhujina toimivat ylilääkäri Markus Torkki Pohjola Sairaalasta sekä johtaja Markku Pitkänen Aino Healthista.

Eräs teema nousee toistuvasti esiin: työkyvyn kustannukset ja työnantajien henkilöstösivukulut.

Mitä lasketaan sivukuluihin, on yhtä tärkeää kuin se, miten sivukulut lasketaan. Haitaria näkee äärilaidasta toiseen. Jotkut yritykset laskevat sivukuluihin vain lakisääteiset maksut, toiset tunkevat sivukuluriville kaikkea mahdollista tietokonehankinnoista henkilökunnan virkistykseen. Miten vain, kunhan ymmärretään todelliset sivukulut.

 

Mitä lasketaan sivukuluihin?

Itse pidän vastauksesta, jonka olen vuosien aikana hahmotellut. Sivukuluihin lasketaan kulut, jotka tulevat siitä, että ihmiset eivät ole töissä. Näitä kustannuksia rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien tulolla.

Perataan tarkemmin:
Työeläkemaksu: muodostuu useasta maksunosasta, mutta keskeisimpinä maksut, joita maksetaan työeläkkeellä olevien (ei töissä) ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien (ei töissä) elämän rahoittamiseksi. Lisäksi on maksutappioita (ei töissä) ja hoitokustannusosia (johtuu siitä, että ihminen ei voi olla töissä).
Lakisääteinen tapaturmavakuutus: muodostuu siitä, että tapaturmaan joutuvaa pitää hoitaa ja hänelle maksaa ansionmenetyskorvauksia (ei töissä).
Sairaspoissaoloista tulevat kustannukset: maksetaan sairaslomia (ei töissä).
TVR-maksut: maksetaan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia (ei töissä).

Sivukulut siis ovat kustannuseriä, joita työssäkäyvät maksavat niiden puolesta, jotka eivät käy tai pysty käymään töissä. Tämä on toteamus, ei syytös tai arvopuhetta.

 

Yhteiskunnan mittari

Työllisyysaste on yhteiskunnallisesti ainakin kahdella tavalla merkittävä indikaattori. Se kertoo ylipäätään siitä, miten yhteiskunnassa menee. Se on luotettavin yksittäinen mittari siihen, kun yritetään pohtia, millainen talouden suhdanne on menossa. Toiseksi työllisyysasteen kautta on myös mahdollista hahmottaa, miten suuren joukon työssä käymättömyyttä muut rahoittavat.

Tästä analyysista seuraa lyhyesti sanottuna pari huomioita:
• Mitä enemmän työikäisille on töitä, sen vähemmän tarvitsee maksaa työstä poissa olemisen kustannuksia.
• Mitä parempaa huolta työnantajat yhdessä kykenevät pitämään työntekijöistään, sen vähemmän tarvitsee maksaa työstä poissa olemisen kustannuksia.
• Mitä paremmin tiedostaa kustannusrakenteen, sen paremmin voi itse vaikuttaa siihen, miten paljon tarvitsee maksaa työstä poissa olemisen kustannuksia.

Kirjoittaja

Mikko Hintsala

toimitusjohtaja, Innoman HR Oy

Lue kirjoittajan muita tekstejä