Rovion eteisaula pelmahtaa täyteen innostusta, jännitystä ja odotusta. Takkeja nostellaan naulaan samalla kun kurkitaan olan yli ja jaetaan jo kokemusta: ”Siellä oli tosi iso Sakke!” ”Ja Red!” ”Ja ihan hirveesti niitä Pommeja ja possuja!”
Epäilen, ettei kuusi- ja seitsemänvuotiaita Espoon englanninkielisen leikkikoulun oppilaita ole tarvinnut erityisesti houkutella tälle reissulle.
Naulakkotoimien jälkeen opettajat kokoavat lapset Redin (punainen lintu) ja Saken (keltainen lintu) väliin, ja roviolaiset kertovat iltapäivän ohjelmasta.
On alkamassa keväinen askarteluhetki roviolaisittain.
Lapset jaetaan neljään porukkaan – Reds, Chucks, Blues ja Pigs – ja kukin joukkue pääsee neljään toimintapisteeseen.
Yhdet leikkivät legoilla ja pöytäpeleille, toiset etsivät munia Angry Birds -pehmojen seasta ja saavat Angry Birds -kasvomaalaukset, kolmas ryhmä luo unelmapääsiäismunia pahvista, tarroista, sulista, helmistä, tusseilla ja vesiväreillä, neljännet testaavat uutuuspelejä tableteilla.
Ja vaihto ja vaihto ja vaihto, kunnes kaikki ovat saaneet tehdä kaikkea ja jokaisen Angry Birds -passissa on neljä tarraa.
Innostus bisneksessä
Ei vaikuta sattumalta, että Rovio järjestää tapahtuman, jonka keskiössä ovat lapsi ja leikki.
Rovion perustajajäsen Niklas Hed vahvistaa, että kyse on kahdesta Roviolle tärkeästä elementistä, jopa liiketoiminnan perustasta.
Hedin näkemyksen mukaan nimittäin leikki ja hauskuus näkyvät suoraan tuotteessa, jota tehdään. Hyvän ja hauskan tuotteen takana on välttämättä prosessi, jossa on ollut hauskaa. Ja toisin päin: hauska tuote syntyy vain hauskalla työllä, sitä ei voi tehdä hampaita kiristellen.
Tämän vuoksi Roviolla leikki ja leikillisyys ovat osa normaalia työtä.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään hauskuudesta. Hed huomauttaa, että lapsi on leikeissään usein rajoittamattoman luova.
Luovalla alalla toimivan yrityksen arvokkain pääoma onkin Hedin mielestä siinä, että se saa tiimeihinsä avoimen ja turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa esittää omia ajatuksiaan ja näkemyksiään vapaasti.
– Pitää uskaltaa olla niin kuin lapsi, ehdottaa asioita niin kuin lapsi, ilman filttereitä.
Oleellista on, että tiimissä sanotaan huonotkin ideat. Hed sanoo itse huomaavansa usein jo ideaa esittäessään, jos se on huono, mutta esittää sen silti. Se auttaa toisiakin sanomaan omia ideoitaan ilman kritiikkiä. Huonoillakin ideoilla vapautetussa ilmapiirissä pääsevät sitten kasvamaan ne kultajyvätkin.
– Täytyy saada hyvä pöhinä. Hyvässä pöhinässä syntyy hyviä ideoita ja ne pääsee elämään, Hed vakuuttaa.
Ilman tätä tiimin irrottelevaa ideointia ja hyvää fiilistä, joka parhaimmillaan on Niklas Hedin mukaan lähellä yhteistä flow-tilaa, ei synny hyvää lopputuotetta. Bisnesmallin kiteytys ja lopulliset viilaukset tehdään ”pöhinän” päätteeksi, mutta ne eivät saa kahlita luovaa vaihetta.
Hed täsmentää, että leikillisyys ei ole Roviolla tietoinen väline erikseen määritetyssä innovaatioprosessissa. Roviolla prosessit ovat hyvin iteratiivisia. Peliä tehdään ja kehitetään pienissä palasissa koko ajan. Leikki kietoutuu kaikkeen tekemiseen.
– Leikki on meillä arkipäivää. Pelaamme joka päivä pöytälätkää ja muita pelejä, ja tekemisen pitää olla hauskaa. Koko tekeminen koostuu aina leikillisistä elementeistä, Hed kuvaa.
Hedin näkemys leikin ja hyvän fiiliksen merkityksestä bisneksen kivijalkana saattaa hirvittää pitkänlinjan ekonomia tai diplomi-insinööriä. Mitä pidempään Niklas Hediä kuuntelee, sitä vakuuttuneemmaksi kuitenkin tulee, ettei mies haihattele.
Innostus vapauttaa intuitiota
Hed toistaa useaan kertaan haastattelun aikana sanan intuitio. Hyvä peli rakentuu vahvan intuition varaan. Parhaat ideat syntyvät intuitiolla. Intuitio kehittyy koko ajan.
Intuitio on Hedille kaikkea muuta kuin pelkkä tunne. Hän kertoo esimerkin: Rovio rakensi pelin. Tutkijat analysoivat sen tarkasti, ja kertoivat kohta kohdalta, mikä saa viihtymään pelin parissa.
Rovion näkökulmasta oli riemastuttavaa, että tutkijoiden omaehtoinen analyysi puki sanoiksi sen, minkä Rovio oli alun perin tehnyt fiilispohjalta. Samalla analyysi vahvisti Rovion omia testauksia ja kasvatti pelinrakentajien ymmärrystä entisestään.
Intuitio osoittautuukin Hedin puheissa ammattitaidon syvimmäksi muodoksi, joka kehittyy koko ajan. Mitä enemmän tiimillä on osaamista, tietoa ja kokemusta, sitä vahvemmin toimii myös intuitio – joka rakentuu juuri näiden elementtien varaan. Sen vuoksi intuitio on luovan alan kova valuutta:
– Luovassa prosessissa ei useinkaan toimita tietoisesti, vaan juuri kyky heittää itsensä kokonaan intuition varaan, luovaan tilaan, jossa ei ole rajoitteita, on ratkaiseva. Luovassa prosessissa alitajunta, intuitio, rakentaa ideat siitä massasta, mitä aivoissa on, Niklas Hed toteaa.
Avoimen leikillisyyden, innostuksen ja hyvän fiiliksen voima on siinä, että se avaa tätä alitajunnan ja intuition vapaata pelikenttää.
Siksi Niklas Hedin mukaan hänen tärkein tehtävänsä on huolehtia, että hänen tiimiläisillään on joka aamu töihin tulessaan tunne, ettei meinaa malttaa päästä jatkamaan hommia. Jos halu tulla töihin on asteikolla 1-5 vähemmän kuin viisi, tiimin vetäjän täytyy miettiä, onko jotain, mitä Rovio voi tehdä nostaakseen fiiliksen takaisin viitoseen.
Tutkimus tukee innostuksen merkitystä
Rovion käsitys leikistä aikuisen mielen vapauttajana saa vahvistusta myös tutkimuksista. Aalto-yliopiston tutkimusjohtajana lähes 20 vuotta toiminut ja Innoman Oy:n perustajajäsen Pekka Berg käyttää leikkiä säännöllisesti sekä tutkijana ja opettajana että yritysten innovaatiojohtamiskoulutuksissa.
Bergin mukaan lapsella on leikeissään luontainen ilo ja riemu. Lapsi ei lokeroi tai analysoi, vaan tekee ja iloitsee tehdessään. Leikki synnyttää jotain, jolle lapsi saattaa antaa myöhemmin kuvauksen tai jota hän voi innoissaan selittää kiinnostuneelle tarkastikin.
Bergin kursseilla käyttämä menetelmä, Lego Serious Play, auttaa aikuista tavoittamaan lapsen luovuutta. Lego loi menetelmän 1980-luvun puolivälissä oman yrityksensä kriisissä, kun liiketoimintakenttä muuttui radikaalisti konsolipelien ja muun uuden pelimaailman vallatessa alaa. Yhtiö joutui vakaviin ongelmiin, eikä pelastavaa strategiaa löytynyt.
Nimensä mukaisesti leikin ja vakavuuden yhdistävä menetelmä syntyi, kun Legon ongelmaa pohtineet konsultit nostivat kätensä pystyyn ja totesivat lähtiessään: Me emme tiedä, mitä teidän pitäisi tehdä. Mutta teillähän on Legot, ratkaiskaa ongelma niillä.
Peli houkuttelee pois totutuilta urilta
Lego Serious Play on kokonaan uudenlaisen strategiaprosessin väline, joka taipuu myös muunlaisten ongelmien ratkaisuun yritys-, projekti- ja yksilötasolla.
Menetelmässä ryhmä aikuisia saa eteensä Legoja. Eri kokoisia, -värisiä ja -mallisia paloja. Ryhmä rakentaa Legoilla annetun tehtävän, kertoo siitä ja kuvailee sitä. Lopulta ryhmälle saa esittää kysymyksiä, näkemyksiä, väitteitä tai antaa muuta palautetta.
Lego Serious Play tuo leikin aikuisen maailmaan.
Bergin kokemuksen mukaan ihminen kuin ihminen – nuori, vanha, kiinalainen, jenkki, vasta-alkaja tai kokenut pomo – alkaa hymyillä, kun näkee Legoja. Ilmapiiri on siis jo vapautunut, mikä auttaa ihmisiä luovaan suuntaan ja kasvattaa heidän motivaatiotaan.
Samalla Lego-peli vapauttaa kommunikaatiota. Lego-pelissä opetellaan uusi kieli, Lego-kieli, joka on kaikille yhteinen. Kaikki osaavat leikkiä Legoilla.
Lego-kielen mahti on siinä, että se opettaa viestimään uudella tavalla.
Berg kuvaa leikin ideaa:
– Kun kerrot muille, että tämä kolmas pala vasemmalla tarkoittaa tässä innostavaa tiimiä, joudut sekä reflektoimaan tekelettäsi että tarkentamaan koko ajan itsellesikin ideaasi. Kun toiset vielä kysyvät, miksi se pala on punainen, ja miksi se on juuri siinä kohtaa, joudut edelleen täsmentämään ja miettimään, mitä olet ajatellut.
Bergin mukaan Lego-rakennelman rakentamisprosessi on voinut olla tietoinen tai tiedostamaton, mutta se ei ole leikin idea. Juju on siinä, että selittäessäsi ideaasi toisille opit kommunikoimaan uusilla rikkailla tavoilla. Lego-pelissä opitaan aivan uudenlainen kommunikaatio.
Bergin mukaan tämä tekemisen ja reflektion ketju voi oikeasti tuottaa lopputulokseksi jotain ainutlaatuista ja uutta.
– Lego-peli tuo kommunikaation hyvin objektiiviselle tasolle ja mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja toteutuksen. Se taas voi auttaa hyvinkin ongelmallisten tilanteiden ratkaisuissa, vakuuttaa Berg parinkymmenen vuoden kokemuksella.
Iloista tekemistä ja vakavaa menestystä
Bergin kuvaama menetelmä ei ole vain puhetta tai kotipsykologien iltapäiväterapiaa. Paitsi että se pelasti Legon, sillä on keksitty menestyneitä myös muissa yrityksissä uusia tuotteita ja innovaatioita.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana menetelmä on ollut Bergin johdolla käytössä yli sadan yrityksen innovaatioprosesseissa, ja pelkästään viime vuonna parikymmentä yritystä on löytänyt sen avulla ongelmiinsa ratkaisuja. Eräässäkin isossa kansanvälisessä yrityksessä Lego Serious Playn avulla innovoitiin Euroopan laajuista uusien palveluiden kehityskaarta.
Leikki, ilo, innostus ja riemu ovat siis Bergin mukaan oleellinen osa vahvaa liiketoimintaa. Berg sanoo kuulleensa ensimmäisen kerran leikillisyyden merkityksestä bisneksen onnistumisen keinona parikymmentä vuotta sitten.
– Tuolloin muutamat Stanfordin yliopiston professorit sanoivat, että paras bisnes tehdään niin, että tiimillä on iloa ja jengi on hyvällä tuulella. Olen parikymmentä vuotta sisäistänyt tätä ideaa ja todennut lukuisissa tilanteissa, että se on totta, Berg kertoo.
Bergin kokemus tutkijana ja yritysjohdon kouluttajana on vakuuttanut hänet siitä, että sekä uuden liiketoiminnan kehittämisessä että vanhan jalostamisessa tarvitaan luovuutta, ketteryyttä, nopeutta, joustavuutta ja leikillisyyttä. Ne kuuluvat aina samaan pakettiin, ja ovat kaikki oleellisia tekijöitä menestymisessä.
– Oleellista on, miten pystyt kasvattamaan ja tukemaan tällaista kulttuuria, Pekka Berg lopettaa.