Työhön paluun tukeminen on kaikkien etu

Muuttuuko työkyvyttömyys työkyvyksi viisarin vaihtaessa vuorokaudesta toiseen?

Kello lähestyy puolta yötä. Henkilö X kääntää kylkeään ja herää pian uuteen aamuun. Seuraavana päivänä pitkä sairausloma tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi päättyy ja henkilö X on työkykyinen. Hetkinen? Muuttuuko työkyvyttömyys työkyvyksi viisarin vaihtaessa vuorokaudesta toiseen? Työkyky on sana, joka tuntuu simppeliltä, mutta jonka sisältä avautuukin valtavasti kerroksia ja uskomuksia.

 

Työhön paluun prosessi on tapauskohtainen

Ihminen on kokonaisuus, jonka osia ei voi erottaa. Tällöin myös työkykyyn liittyvissä kysymyksissä olisi huomioitava ihminen kokonaisuutena. Työkyvyn määrittely on henkilökohtainen ja tapauskohtainen prosessi, mutta sisältää usein sairausloman pitkittyessä myös uskomuksen. Milloin pystyn? Tai tarkemmin: mihin pystyn?

Tutkimusten mukaan paluu pitkältä sairauslomalta voi olla monella tapaa haastava. Kuntoutumisen lisäksi työmaalla on odotettavissa aiemmat rutiinit ja vaatimukset. Mieleen voi juolahtaa ajatus, onko minusta siihen. Miten muut ottavat minut vastaan?

Paluu työhön ei siis koske vain lääkärin toteamaa kykyä työsuoritteisiin, vaan myös montaa muuta asiaa. Nämä liittyvät sosiaaliseen kohtaamiseen ja pidemmän sairausloman jälkeen jopa oman identiteetin uudelleenjärjestelyyn. Usein kysymykseen tulee myös se, millainen on yksilön resilienssi sopeutua uuteen tilanteeseen.

 

Osatyökykyisyys osaksi työn tekemisen tapoja

Me Innomanin työmestarit teemme päivittäin töitä työkyvyn ja osatyökykyisyyden määrittämisen kanssa. Haastamme käsityksiä työkyvystä pohtimalla lääkärin arvion tukemana, millaisiin työtehtäviin asiakas voisi omassa tai korvaavassa työssä osallistua osana kuntoutusta. Tämä tukee pitkittyvän sairausloman välttämistä ja onnistuneen työhön paluun varmistamista.

Kysymys ei luonnollisesti ole vain työntekijästä, eikä kaikkiin työkohteisiin, projekteihin tai tilanteisiin osatyökykyisyyttä voida soveltaa. Kuitenkin puitteiden ollessa oikeat, tarvitaan aina myös työnantajan katse pidemmän tähtäimen hyötyihin. Kaikkien etu on tukea työhön paluuta siten, että sairausloman uusiutumisen riskiä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan vähentää.

Määräaikainen työkyvyttömyys voi kääntyä pysyväksi työkyvyttömyydeksi, kun yksilön pystyvyyden tunne heikkenee. Osatyökykyisyyden huomioiminen voi vähentää tätä riskiä. Sairaslomien pitkittymisen välttämiseksi ensimmäinen askel voi olla osatyökykyisyyden asemoiminen yhteiskunnassamme osaksi laajasti tunnettuja työn tekemisen tapoja. Tämä voi antaa useammille yksilöille mahdollisuuden toimia osana työelämää haastavassakin tilanteessa.

Osatyökykyisyyden tuominen osaksi työelämän diskursseja voi olla yksilöiden näkökulmasta pidemmälläkin tähtäimellä kestävin vaihtoehto. Usein vastapelurina on uhka pysyvästä työkyvyttömyydestä ja sen mukanaan tuomista muista haasteista.

 

Edut ovat suuria pitkällä tähtäimellä

Osittaisen työkyvyn huomioiminen työhön paluun tukena vaatii usein joitain toimia työnantajalta, mutta edut ovat pitkällä tähtäimellä suuria. Kun työhön paluun prosessi on yksilön tilanteen huomioiva, paranee varmasti myös työn laatu.

Kun onnistumme katsomaan nopeasti nähtävien tulosten sijaan pidemmälle, näemme että osatyökykyisyyden hyödyntäminen on merkittävää sekä yksilön että yhteiskunnan edun kannalta.

Ja voisimmeko käsitteenäkin jatkossa valita osatyökykyisyyden aatteen osatyökyvyttömyyden sijaan?

 

Lue lisää Innomanin ammatillisesta kuntoutuksesta:

https://www.innoman.fi/palvelut/ammatillinen-kuntoutus/

 

Kirjoittaja

Tuulamaria Lempiälä

asiantuntija

Lue kirjoittajan muita tekstejä