Peruutuspeilistä ei näe tulevaisuuteen

”Objects in the rearview mirror may appear closer than they are.” Autoillessa liikenteen seuraaminen peruutuspeilistä antaa ymmärrystä kuljettajan ja ajoneuvon takana tapahtuvista tilanteista. Taustapeilistä on hyvä ennakoida vaikkapa takaa tulevan nopeamman ajoneuvon ohitushetki tai ohittamisen jälkeinen paluu omalle kaistalle.

Taustapeili on myös verraton väline peruuttamiseen ja pysäköintiin, mutta näihin manöövereihin on nykypäivän ajokeissa jos jonkinlaista automaatiota ja vipstaakia. Oman ajoneuvoni kaistavahti ilmoittelee minulle tuon tuostakin tapahtumista niin vasemmalla kuin oikeallakin. Vastaavasti ajoneuvo pyrkii ennakoimaan liikenteen tapahtumia, jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja jopa riistan mahdollisia sinkoiluja teiden varsien puskista.

 

Eteenpäin ei päästä tuijottamalla vain menneeseen tai pankkitilin saldoon

Yritystoiminnassa liiketoimintaan vaikuttavia muutoksia ei myöskään tulisi ennustaa ja suunnitella peruutuspeilistä, tilinpäätöksestä tai kvartaaliraporteista. On toki hyvä ymmärtää mitä on tapahtunut, miksei päästy budjettiin tai miksi se ylitettiin, mutta tässäkin tarkastelu perustuu menneisiin tapahtumiin ja toimenpiteisiin.

Moni yritys menestyy pelkkää kassavirtaa tai yrityksen pankkitiliä seuraamalla. Näinhän se helposti onkin: joko yrityksellä on rahaa tai sitten ei. Tällä toimintamallilla on kuitenkin aika mahdotonta oppia omasta toiminnastaan mitään, saatikka sitten markkinoista, joilla yritys toimii.

 

Sisäinen laskentatoimi auttaa tulevaisuuden suunnittelussa

Ennustamista ja yrityksen ohjauskykyä voidaan parantaa kehittämällä yrityksen laskentatoimenpiteitä. Sisäisen laskentatoimen tehtävänä on tuottaa yrityksen johdolle yksittäisten laskenta- ja seurantakohteiden osalta tarkkaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. Tätä tietoa rikastetaan laskenta-, raportointi- ja ennustetyökaluilla, jotta tulevaisuuteen saadaan entistä luotettavampia näkökulmia.

Sisäisen laskentatoimen tehtävä on tuottaa yrityksen johdolle tulevaisuuteen suuntautuvaa, päätöksentekoa tukevaa tietoa. Mitä innovatiivisempaa yrityksen toiminta on, sitä tärkeämpään rooliin sisäisen laskennan osuus nousee. On kyse vaikka investointilaskelmasta, tuotekehityksen kustannuksista ja takaisinmaksukyvystä, toimintolaskennasta tai asiakas- tai tuotekohtaisista kannattavuuslaskelmista, tulee laskelmista jatkuvasti oppia uutta ja samalla haastaa nykyisiä toimitustapoja ja prosesseja.

 

Mieti, mitä halutaan mitata ja mitä tiedolla tehdään

Hyviä esimerkkejä saadaan vaikka toimitusketjun hallinnasta (SCM). On hyvä, että päästään avaamaan yksittäisten toimitusten kannattavuus. Mutta mitä sitten? Olennaista on laskea, miten tekisimme sen paremmin huolehtimalla asiakaskokemuksesta ja samalla omasta kannattavuudestamme.

Kannattaa siis olla tarkkana, kun hankkii yritykselle erilaisia tiedolla johtamisen välineitä. Ei niinkään siksi, että välineissä olisi eroja, vaan siksi että ymmärtää oikeasti, mitä niillä voi ja kannattaa tehdä.

Bi-ratkaisuilla on mahtavaa löytää syyllisiä ja osoittaa se, ettei taaskaan päästy tavoitteisiin. ”Sitä saa mitä mittaa”. Näinhän se on, ja onkin syytä miettiä, mitä halutaan mitattavan, mitä sillä tiedolla tehdään ja miten yrityksen toiminnot ja prosessit tukevat sekä mittaamista että aitoa tiedolla johtamista.

Jos tuijotetaan vain peruutuspeiliin, mennyt saa liian suuren roolin tulevaisuuden kehittämisessä. “Objects in the rearview mirror may appear closer than they are”, Meat Loaf.